[Muokattu: 27.11.2013]

Verotuksesta (3-B) [ < Sähköinen kaupa... < Yhteiskunta ]

Paperitonkin kaupankäynti vaatii kirjanpidon, jonka perusteella verotus voidaan tarkastaa. Se ei sinänsä ole uutta, koska OVT on ollut jo kauan käytössä. Veronkierron mahdollisuus saattaa kuitenkin kasvaa, kun kaupankäynnin kaikki vaiheet toteutuvat sähköisesti ja tuotantoakaan ei alkuvaiheen jälkeen näy missään, ainakaan muualla kuin prosessorin käyttöasteessa, kun se suorittaa jotain palvelua tai kopioi digitaalista tietoa asiakkaalle toimitettavaksi ja varsinkin jos tämä tapahtuu anonyymisti. Vastaava ongelma koskee tullin perimistä kansainvälisessä kaupassa. Anonymiteetti on muutenkin ristiriitainen tavoite ja mahdollisina laittomuuksina vastaan tulevat vaikkapa rahanpesu, kiristys ja lahjonta ja tietenkin laittomien tuotteiden, kuten huumeiden kauppaaminen.

Sisällön tuottaja ei välttämättä halua kätkeä toimiaan, koska hän ei voisi silloin puolustaa tekijänoikeuksia. Muutenhan joku muu saattaisi alkaa tehdä kauppaa kerran ostamallaan aineettomalla tuotteella. Toisaalta myyjä ei kaikissa kaupankäynnin muodoissa voi välttää asiakkaalle annettavaa kuittausta maksuista. Bittikuitit ajavat saman asian verotuksen näkökulmasta kuin paperille kirjoitetut kuitit. Lainsäädännön kehittämistarve on kuitenkin ilmeinen ja erityisesti kansainvälinen yhtenäistäminen olisi tärkeää. Verohallinnolla on tähän tarkoitukseen erilaisia projekteja .

Sähköinen asiointi on vakiintunut myös palkansaajille. Yrityksille sitä tarjotaan TYVI-palveluna (Tietovirrat Yrityksiltä Viranomaisille). Vuonna 2013 verohallinto aloitti tietojärjestelmiensä yhtenäistämisen.